Tuomikosken tilan pelloilla tuotetaan luonnonmukaisesti tuotettua siemenviljaa ja timotein siementä. Viljely on sopimustuotantoa Peltosiemenen Jyväjemmarin pakkaamolle Kiuruvedelle, jonne kaikki tilalla tuotetut siemenviljaerät toimitetaan raakaerinä pakkausta ja markkinointia varten. Tämä tekee viljelyn tilalla erittäin varmaksi, koska käytännössä kaikki sadot on sopimusten perusteilla myyty jo ennen kuin kasveja on edes kylvetty. Toisaalta sopimusten ehtoina olevien laatuvaatimusten on täytyttävä, jotta viljat kelpaavat sertifioitaviksi. Pääsääntöisesti näihin vaatimuksiin on kuitenkin ylletty hyvin. Viljelyksessä olevat pellot ovat pääsääntöisesti hyvin multavaa hienoa- tai karkeaa hietaa.

Koska tila on luomutila, tarkoittaa tämä sitä että kolmasosan tilan viljelykierrosta on oltava tarkemmin määriteltyä nurmiviljelyä. Niinpä tilalla viljelläänkin myös luomuheinää mikä käytetään luontevasti omien hevosten ruokintaan. Ennakkoluuloista huolimatta luomuheinä on sopinut hevosten rehuksi alusta alkaen hyvin.

Vuonna 2007 tilan viljelypinta-ala oli 85 hehtaaria. Pinta-alaa on kasvatettu vuosi vuodelta raivaamalla, ostamalla ja vuokraamalla lisämaita. Kaudelle 2006 syntyy eräs yhteistyön helmi, kun neljän eri maanomistajan vuokrapelloista yhdistetään yksi salaojalohko.

Etsimme jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita
viljelypinta-alan lisäämiseksi!

Mitä on luomutuotanto
Luomutuotannolla tarkoitetaan luonnonmukaista maataloustuotantoa. Luomutuotanto eroaa perinteisestä maataloustuotannosta lähinnä siinä, että luomussa kemiallisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei käytetä. Näin ollen luomutuotantoa pidetään kestävänä ja ympäristöystävällisenä maataloustuotannon muotona. Käytännössä luomu on eräs ympäristötuen erityistukiehdoista. Luomutuotanto on Kasvituotannon tarkastuskeskuksen valvonnan alaista tuotantoa. Enemmän luomutuotannosta ja sen säännöistä on KTTK:n ja Euroopan komission verkkosivuilta!

Luomutuotanto on ainoana erikoistuotannon alana kirjattu yhdeksi Euroopan unionin kestävän maatalouspolitiikan kulmakiveksi. Euroopassa halutaan siis tuotettavan luomua sekä nyt että tulevaisuudessa.

Mietteitä luomusta ja viljelystä
Tuomikosken tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa vuodesta 2000 lähtien. Aikaisemmin päätuotantosuuntana oli voimaperäinen ruokaperunan viljely. Parhaimmillaan 1980-luvulla perunaa oli viljelyksessä jopa yli 30 hehtaaria. Perunantuotantoon kuitenkin kyllästyttiin lopulta, ja peltoviljelyssä lähdettiinkin innokkaasti kohti uutta ja haasteellista tuotantosuuntaa.

Luomutuotantoa mietittäessä haluttiin luoda aktiivista ja tuloksiin tähtäävää viljelyä. Niinpä tuotantosuunnaksi valittiin aktiivinen siemenviljely. Kaikki viljeltävät viljat saavat voimakkaan lannoituksen keväisin. Pääasiallisena lannoitteena käytämme Kalajoelta toimitettavaa kompostoitua turkiseläinten lantaa. Sen ravintoarvot ovat noin 4 6 1 (NPK) g/l ja sen PH on yli 8! Tämän lisäksi otamme vastaan vuosittain myös nautakarjan lietteitä ja kompostilantaa. Lannoituksen ansiosta olemme pystyneet optimoimaan peltojen tuotantokapasiteetin, koska ravinteiden keruuseen tarkoitettuja tylsistyttäviä viherkesantoja ei juuri tarvita. Heinän- ja timoteinsiemenviljelyn ansiosta pakollisten viherkesantojen määrä on typistetty pariin hehtaariin vuodessa, mikä jättää hyvin tilaa pääartikkeleiden täysipainoiseen viljelyyn.

Luomutuotannosta puhuttaessa nousee yleensä esiin kysymys rikkakasveista ja niiden määrästä. Meidänkin kohdallamme tuotannon alkuaikoina ongelmia esiintyi, mutta nykyään tilanne on saatu hallintaa. Kasvustoissa toki esiintyy edelleen muutamia rikkoja mutta ei enää siinä määrin että niistä olisi oleellista harmia. Enimmäkseen rikkoja onkin nykyään lähinnä pientareilla, missä niistä pidetään huolta niittämällä. Rikkakasviongelman voittamiseen oleellisesti vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet peltojen kasvuolosuhteiden parantaminen huolehtimalla kalkituksista ja ojituksista. Rikkakasvipuhtaalla kompostilannalla saavutettava viljojen hyvä kasvu on myös tärkeä asia ajateltaessa viljelykasvien ja mahdollisten rikkakasvien kilpailutilannetta. Kestorikkojen, kuten juolaan ja valvatin, osalta selkävoitto tuli kuitenkin lopullisesti vasta kaudelle 2004 hankitun Kvick Upp -kultivaattorin myötä. Näiden rikkojen väheneminen havaittiin jo samana kesänä, mutta varsinkin kulunut kausi 2005 osoitti todellisesti menetelmän toimivuuden. Kasvustomme olivat pääasiallisen puhtaita, jopa täysin puhtaita näistä aikaisemmin harmia aiheuttaneista rikkakasveista. Uskomatonta, mutta totta.

Kokonaisuutena voisi sanoa luomutuotannon olevan erittäin haastava tapa viljellä maata. Taidetta se ei ole, olemmehan ammattiviljelijöitä emmekä taiteilijoita! Viljelytekniikat vaativat luomussa erityistä tarkkuutta. Muokkauksissa ja kylvötöissä ei ole varaa hutilointeihin; muuten rikkakasvit valtaavat kasvustot. Ajokertojen minimoiminen pellolla on myös erityisen tärkeää. Luomussa on paljon työvaiheita, mikä nostaa helposti ajokertojen määrää. Lääkkeeksi tähän pyritään työt aina tekemään kerralla oikein, jotta työläitä korjauksia ei tarvitsisi tehdä. Myös työvaiheita yhdistelemällä nykytekniikan keinoin voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Esimerkiksi kylvötyöt tehdään tilalla nykyään pääsääntöisesti suoraan kevät kynnökseen. Äestyksistä on luovuttu tarpeettomina toimenpiteinä. Ajokertoja kertyy viljalohkolle vuodessa optimissaan kaikkineen 5 tai 6, sisältäen lannan levityksen, puinnin ja kaiken muun välttämättömän.

Siemenviljely
Luomuviljelyssä edellytetään yleisesti luonnonmukaisesti tuotetun lisäysaineiston käyttöä viljelyksillä. Tällä hetkellä sertifioidun luomusiemenen tuotanto ei riitä kattamaan kysynnän tarvetta. Tämä onkin yksi tärkeimmistä perusteista oman tuotantosuuntamme valinnalle. Markkinointiongelmia laadullisesti hyvälle tuotteelle ei juuri ole. Tilallamme ei ole toimivaa pakkaamoa, vaan viljelemämme tuotteet tuotetaan sopimuksella Peltosiemenen Jyväjemmarin pakkaamon tarpeisiin Kiuruvedelle.

Ensi kaudella viljelyksessä on n.18 ha ikitimotein siemenviljelystä. Timotei on monivuotisena kasvina koettu tehokkaaksi ja taloudellisesti hyväksi viljelykasviksi. Monivuotisia timotein siemenviljelyksiä lannoitetaan lietteellä. Viljojen osalta tavoitteena on ollut viljellä kauraa ja ohraa vuorovuosin. Tähän päästään ensimmäisen kerran vasta ensi kaudella, jolloin viljelyksessä on mitä toden näköisimmin pelkkää kauraa. Lajikkeista on kauran osalta viljelty Veliä ja Aarretta. Ohrasta on viljelty siemeneksi Artturia viimeisen kolmen vuoden ajan joka kesä. Artturista luovutaan kuitenkin suurella todennäköisyydellä jatkossa sen lentonokiherkkyyden takia. 

Siemenviljely vaatii onnistuakseen tarkkaa suunnittelua ja hyvää tuntemusta sitä koskevista säännöksistä. Pelkästään luomutuotantoehtojen yhteen sovittaminen siemenviljelyä koskevien sääntöjen osalta on ollut pitkä prosessi.